Leikitään pieni ajatusleikki: jos otan Kauppalehdestä osakesivun ja valitsen sokkona tikkaa heittämällä viisi satunnaista osaketta, joiden keskimääräiseksi volaksi muodostuu esimerkiksi 15%. Tämän jälkeen valitsen tuntien analyysin jälkeen huolella viisi laatuyhtiötä joiden keskimääräinen vola on tällä kertaa 30%. Menetänkö rahani varmemmin valitsemalla huolellisesti analysoituja (volan mukaan riskisempiä) laatuyhtiöitä? Tuskin.
Entä jos valitsen molemmat viiden osakkeen ryhmät tikkaa heittämällä, ja tällä kertaa volaksi muodostuu 20% ja 40%. Kumpi ryhmä tuottaa paremmat tuotot esimerkiksi kymmenen vuoden päähän? Teoriassa riskin kaksinkertaistaminenhan kaksinkertaistaa tuoton. Oikeassa elämässä matalan volan strategialla on saavuttanut paremman tuoton (loistava lähde ja selityksiä).
Lisäksi sekä betaa että volaa koskien, vastaa tähän kysymykseen: nouseeko riski kun kurssi nousee, entä nouseeko riski kun kurssi laskee (teorian mukaan kyllä molemmissa tapauksissa)? Volatiliteetti normaalisti vähenee kun kurssit nousevat, mutta samalla turvamarginaali yleensä pienenee. Tästä päädymme kysymykseen, mitä riski oikeastaan on. Riski riippuu sijoittajan tavoitteista ja on siksi hyvin subjektiivista. Päivätreidaajalle vivutetun option ostaminen voi olla vähäriskistä jos hän osaa toimia oikein, kun taas eläkesäästäjä menettää helposti sillä koko pääomansa. On vähintäänkin harhaanjohtavaa yrittää esittää riski historiallisella tuoton keskihajonnalla tai tuotolla suhteessa indeksiin.
Entä jos yrityksellä on kaksi identtistä osakesarjaa, eli vaikka A- ja B-osake. A-osake on vähemmän vaihdettu ja siksi volatiilimpi. Onko A-osake riskisempi? Warren Buffett painottaa usein yritysomistajan näkökulmaa osakkeenomistajan näkökulman sijaan. Häntä tuskin kiinnostaisi A-osakkeen suurempi heilunta, jos sitä saisi esimerkiksi halvemmalla kuin B-osaketta. (On mielestäni kuitenkin virheellistä perustella kaikkea toimintaa sillä, että Buffett tekee tai sanoo niin. Sijoitusstrategioita on erilaisia, eikä esimerkiksi cleantechiin sijoittava voi noudattaa suurta osaa Buffettin neuvoista).
Myös erilaiset harhat (eng. 'bias') vaikuttavat riskiin. Johtuuko esim. Valoen (entinen Cencorp) P/S-luku (joka on yli 10 ja sen vuoksi yhdeksänkertainen kilpailijoihin verrattuna) siitä, että yrityksen myynnin odotetaan yhtäkkiä räjähdysmäisesti kasvavan, vai siitä, että vanhat omistajat eivät suostu myöntämään tappioitaan ja siksi pitävät myyntilaidan korkealla?
Mikä on siis ainoa oikea riskin mittari? Kuten arvostusmittareidenkin kohdalla, sellaista tuskin on, mutta kuten arvostusta, tulisi riskiä ajatella kokonaisuutena.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti