Tarkastelen kattavamman tarjonnan vuoksi USA:ssa noteerattujen tuotteiden historiallista kehitystä. Data on haettu Morningstar.com-palvelusta. Olen jättänyt pois merkittävää vipua käyttävät sekä shorttaavat tuotteet. Myös hedge-rahastot on jätetty pois, koska en usko niiden hyötyvän merkittävästi oman hintansa mean reversionista. Mukana ovat kuitenkin ETF:ien lisäksi myös ETN:t sekä vain futuureita sisältävät ETF:t.
Samojen sijoituskohteiden (esimerkiksi Eurooppa) määrästä listalla ei voi vetää johtopäätöksiä. Esimerkiksi uraanille on vain yksi ETF tarjolla kysynnän puutteen vuoksi. Myös vain yhteen maahan sijoittavat tuotteet ovat mukana listalla, sillä myös niiden mean reversionin aiheuttamasta ylituotosta on saatu todisteita (lähde).Olen merkannut erikseen jos tuote on ETN tai futuureihin perustuva ETF. Varsinkin pidemmällä aikavälillä esimerkiksi öljy-yhtiöihin sijoittava ETF on parempi vaihtoehto kuin öljy-ETN, sillä ETF:n sisältämät yhtiöt maksavat osinkoa.
Koko historiansa, eli kuusi vuotta miinusta tuottanut uraani-ETF vaikuttaa kiinnostavimmalta. Olen laskenut tämän vuoden kokonaiseksi vuodeksi, se on siis tuottanut miinusta 2011-2016 YTD. Uraani-ETF on laskenut 88% huipustaan, enemmän kuin yksikään muu listalle päässyt tuote. Japanin ydinonnettomuus vuonna 2011 johti lukuisten ydinreaktoreiden sulkemiseen väliaikaisesti, ja nyt Japani on avaamassa huomattavan määrän ydinreaktoreita uudelleen (lähde). Uraanin hinta on kuitenkin edelleen yli kymmenen vuoden pohjissa (lähde). Uraani-ETF:n huonona puolena on 20 prosentin painotus vain yhteen yhtiöön. Saatavilla on myös uraanin hintaan vähemmän reagoiva ja laajemmin hajautettu NLR.
Mekaaninen vastavirtasijoittaminen ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi Japani-rahastot ovat menneisyydessä laskeneet useita vuosia putkeen arvostuskuplasta johtuen. Kalliiseen (CAPE yli 17) ja laskevaan markkinaan sijoittava on saanut keskimäärin negatiivisen tuoton sijoitukselleen (lähde). Esimerkiksi Meksikon CAPE on tällä hetkellä noin 22 (lähde).
| Tikkeri | Vuosia | -% | Kuvaus |
|---|---|---|---|
| URA | 6 | 88 | Uraani |
| WEAT | 5 | 68 | Vehnä (Futuurit) |
| WEET | 4 | 36 | Vehnä (ETN) |
| SOIL | 4 | 34 | Lannoite |
| HEVY | 4 | 36 | Teollisuusmetallit (ETN) |
| EMLB | 4 | 41 | Kehittyvät markkinat (ETN) |
| CORN | 4 | 58 | Maissi (Futuurit) |
| UMX | 4 | 55 | Meksiko |
| RJA | 4 | 32 | Maanviljely (Futuurit) |
| JJG | 4 | 47 | Vilja (ETN) |
| EWW | 4 | 27 | Meksiko |
| QCLN | 3 | 13 | Vihreä energia |
| GREK | 3 | 67 | Kreikka |
| FIEU | 3 | 27 | Finanssi/Eurooppa (ETN) |
| FEEU | 3 | 27 | Eurooppa (ETN) |
| EUFN | 3 | 25 | Finanssi/Eurooppa |
| CARZ | 3 | 12 | Autonvalmistajat |
| ADRU | 3 | 12 | Eurooppa |
| TAN | 3 | 40 | Aurinkoenergia |
| SEA | 3 | 36 | Laivakuljetus |
| PXJ | 3 | 54 | Öljy & kaasu |
| PBW | 3 | 36 | Vihreä energia |
| OLO | 3 | 67 | Öljy (ETN) |
| OIL | 3 | 75 | Öljy (ETN) |
| NGE | 3 | 68 | Nigeria |
| KWT | 3 | 43 | Aurinkoenergia |
| GXF | 3 | 9 | Pohjoismaat |
| FEU | 3 | 13 | Eurooppa |
| EWP | 3 | 23 | Espanja |
| FEZ | 3 | 15 | Eurooppa |
Jälleen mielenkiintoinen kirjoitus.
VastaaPoistaTimo Tikkala on kirjoittanut uraanista blogiinsa: https://timotikkala.com/2016/10/06/uraani-spekulantin-unelmakohde/
Kiitos palautteesta Petri.
PoistaTimolta on tullut jälleen uusi kirjoitus uraanista: https://timotikkala.com/2016/11/18/taman-hetken-top-4-raaka-aineet/
Melko mielenkiintoinen ja riskinen raaka-aine siinä mielessä, että käytännössä kaikki kysyntä on peräisin ydinvoimaloista. Vertailun vuoksi esimerkiksi hiiltä käytetään paljon energian tuottamisen lisäksi rakentamisessa ja elektroniikkakomponenteissa, josta johtuen sen kysynnän voisi olettaa olevan vakaampaa suhteessa uraaniin.
Tästä on nyt yli neljä kuukautta kun kehuskelit kyseisen strategian tuottavan kymmeniä prosentteja vuodessa (oliko yhdessä esimerkissä jopa 36.7% p.a.). Onko salkkusi nyt noussut tämän 4kk aikana tuon 10%?
VastaaPoistaHei Anonyymi, blogin tarkoituksena ei ole 'kehuskella' tuotoilla, vaan yksinkertaisesti tarkastella historiassa toimineita kvantitatiivisia strategioita ja niiden toimivuuden perusteluja mahdollisimman objektiivisesti (ns. 'evidence-based investing').
PoistaOlet ilmeisesti käsittänyt pari muutakin asiaa väärin. Salkkuni on tarkoitetttu pitkälle aikavälille, kun taas kyseisen blogikirjoituksen strategia lyhyelle, alle neljän vuoden aikajaksolle. Lisäksi esitelty strategia ei ole tuottanut kymmeniä prosentteja vuodessa, vaan kyseessä oli pikemminkin selvitystä siitä, miten tietty erikoistilanne (toimiala miinuksella x vuotta, CAPE alle 17) on keskimäärin tuottanut. Kyseinen erikoistilanne on niin harvinainen, että sen hyödyntäminen sopii lähinnä pieneksi mausteeksi salkkuun.
Neljä kuukautta on aivan liian lyhyt aika vertailla mitään strategiaa, eikä minkään toimivankaan strategian voi odottaa tuottavan ylituottoja koko ajan. Vai tietääkö joku jonkun strategian, joka ei ole millään muutaman kuukauden periodilla hävinnyt vertailuindeksilleen? Ja eikö asiaan pitänyt palata vasta kymmenen vuoden, eikä neljän kuukauden päästä?
Lukaisin blogisi pikaisesti läpi. Mielenkiintoista analyysiä kautta linjan. Kvanttiherkkua on valitettavan vähän tarjolla suomalaisissa blogeissa.
VastaaPoistaMean reversion strategioiden backtest tuotot ovat aikaisemmissa postauksissa ilmeisesti laskettu aritmeettisena keskiarvona. Geometrinen keskiarvo, eli se tuotto jota voi syödä on volatiliteettidragin verran vähemmän. Jos sijoittaa yhteen sektoriin niin pitkän aikavälin vuosivolatiliteetti on luokkaa 30%. Tämä oletus johtaisi tilanteeseen jossa:
geometrinen vuosituotto = aritmeettinen vuosituotto - 4,5%
On tietenkin makuasia kummalla tavalla tuotot haluaa ilmoittaa. Ehkäpä kuitenkin geometrinen tuotto on se intuitiivisempi vaihtoehto koska se kuvaa paremmin sijoittajan todellista tuottokokemusta.
Olisi mielenkiintoinen nähdä backtesti mitä tapahtuu jos yhdistät mean reversion strategiaan trendi-indikaattorin. Yleisesti suosittuja ovat 12M absolute momentum ja 200D-SMA.
BTW jos kiinnostaa jakaa ajatuksia toisen kvanttisijoittajan kanssa blogin ulkopuolella niin laita emailia osoitteeseen:
kvanttisijoittaja2@outlook.com
Kiitos palautteesta ja anteeksi myöhäinen vastaus.
PoistaKäsittääkseni laskettaessa keskimääräistä vain yhden vuoden tuottoa on järkevämpää laskea aritmeettinen keskiarvo (tai mediaani). Tuotot olivat siis laskettu yksittäin (vuosittain) eikä jatkuvasti (monen vuoden peräkkäisenä tuottona) kirjoituksissani. Laskettaessa geometrinen keskiarvo keskimääräinen tuotto laskisi siis eri tuottojen hajonnoista johtuen eikä volan perusteella.
Laskettaessa useamman vuoden jatkuvan tuoton taas tulee ottaa huomioon volan vaikutus, kuten olen edellisen kirjoituksen esimerkissä tehnyt: (1,50*1,30*1,31)^(1/3) = 1,367.
Testaan jossain vaiheessa mainitsemaasi strategiaa, tosin kuukausittaisella datalla sillä käytössäni ei ole päivittäistä dataa riittävän pitkältä aikaväliltä.
Minuun saa myös ottaa yhteyttä osoitteessa kvanttisalkku@gmail.com
Tarkoitin vain yksinkertaisesti että aritmeettinen tuotto-odotus on optimistiminen tapa ilmoittaa tuotot. Jos strategian volatiliteetti on korkea niin geometrinen tuotto jää selvästi alhaisemmaksi.
VastaaPoistaVoi olla että olet oikeassa. Olen kuitenkin aikaisemmin nähnyt vain vastaavia, vuosi kerrallaan ilmoitettuja backtestejä joissa on käytetty mediaania yksittäisen vuoden kohdalla.
PoistaTuntuu kuitenkin kummalta laskea geometrinen keskiarvo kahteen kertaan, eli laskettaessa yhden vuoden keskimääräistä tuottoa ja sen jälkeen koko ajanjakson keskimääräistä tuottoa.
Tuloksen esittämisessä näin ei ole mitään väärää, makuasiahan se on. Jos backtestin asettelu johtaa aritmeettiseen tuottoon niin volatiliteettikorjauksen voi tehdä myös jälkeenpäin. Tässä ihan hyvä artikkeli aiheesta:
Poistahttp://blog.alphaarchitect.com/2015/02/09/the-impact-of-cash-flow-on-asset-allocation-decisions/#gs.MsepcOk
Kiitos mielenkiintoisesta artikkelista. Mietin lähinnä sitä, tuleeko volatility dragin vaikutus kahteen kertaan jos ensin lasketaan yksittäisen vuoden ja sen jälkeen myös peräkkäisten vuosien tuotot geometrisellä keskiarvolla.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaBacktestistä saadut yksittäisten vuosien tuotot pitäisi olla lähtökohtaisesti geometrisia tuottoja. Olisi järjetöntä laskea vuosituotot aritmeettisesti vaikkapa geometrisista kuukausituotoista. Esimerkiksi jos sinulla on viiden vuoden mittainen backtesti, josta yksittäisten vuosien geometrisiksi tuotoiksi saat vaikkapa 10%, -10%, 20%, 30% ja -20%.
PoistaAritmeettinen ka. = (10% + -10% + 20% + 30% + -20%)/5 = 6%
Geometrinen ka. = (1.10 * 0.90 * 1.20 * 1.30 * 0.80)^(1/5)-1 = 4,3%
vuosituottojen vola = 18,5% (käyttäen vääristyttä keskihajontaestimaattoria, jossa jakajana on havaintojen määrä (ei havaintojen määrä -1))
volatiliteetti drag korjaus = Aritmeettinen ka - vola^2/2 = 6% - 18,5%^2/2 = 4,3%
Simppeli volatiliteetti drag korjauskaava muuntaa tässä tapauksessa aritmeettisen tuoton aika lähelle todellista geometrista tuottoa vaikka havaintojen määrä oli noin pieni.